Historia

Korpikodin rakennutti vuonna 1905 Anton Wuorinen (1853-1930). Wuorinen kävi seitsenvuotiaana 6 viikkoa kiertokoulua. 13-vuotiaana hän lähti Tampereelle maalarinoppiin ja perusti sinne maalariliikkeen 1872.

Puoluetaisteluiden ollessa Tampereella kiivaimmillaan 1880-luvulla tiuskaisi pormestari Procope: "Ei yks maalari ymmärrä mitä seiso lakissa." Tähän kerrotaan Wuorisen närkästyneenä vastanneen: "Tampereen pormestari ei nyt ymmärrä lain tulkintaa, mutta oppimaton maalari voi lukea sellaiseksi lakimieheksi, että ymmärtää lakia." Hän suoritti molempien oikeuksien kandidaatin tutkinnon 1892, ja oli ilmeisesti ensimmäinen koko Pohjoismaissa, joka suoritti näin yliopistolliset opintonsa.

Varatuomari Anton Wuorinen toimi asianajajana Tampereella ja Helsingisssä, jossa hän tutustui Kaarle Werkkoon (1850-1926). Werkko perusti Helsinkiin pikku- ja kiertokoulunopettajaseminaarin sekä toimi aktiivisesti opettajien aseman parantamiseksi. Vuonna 1906 hyväksyttiin hänen laatimansa Liiton säännöt, joiden 1§ kuuluu: "Liiton tarkoituksena on muodostaa rahasto sairasten ja heikontuneiden pikku- ja kiertokoulun opettajain ja opettajatarten keskinäiseksi auttamiseksi..." Vuoteen 1911 mennessä Lepokotirahastoon kertyi varoja 3000mk. Silloin saatiin lahjoitus, jonka arvo oli n. 40 000mk.

Liiton toimikunta kokoontui Helsinkiin K. Werkon luokse 22.11.1911 kuulemaan molempien oikeuksien kandidaatti Ant. Vuorisen ja hänen vaimonsa Ida Vuorisen allekirjoittamaa lahjakirjaa: "Katsoen siihen niukkaan aineelliseen hyvitykseen, mikä kansan alkeisopetukseen antautuneilla henkilöillä on heidän raskaassa työssään, sekä ottaen varteen tämän työn suurta merkitystä varsinaisen kansan henkisessä kasvatuksessa, tahdomme tunnustukseksi ja kehotukseksi tällä lahjakirjalla antaa "Pikku- ja Kiertokoulun opettajain ja opettajatarten Liitolle" yhteiseksi kodiksi omistamamme Hollolan pitäjän Jalkarannan kylässä sijaitsevan "Korpikodiksi" kutsutun palstan ynnä kaikki sillä olevat rakennukset. Toivomme on, että "Liitto" ei luovuta palstaa eikä rakennuksia muille, vaan perustaa sinne kodin, jossa työssä väsähtäneet voisivat saada virkistystä ja lepoa."

Varatuomari Vuorinen oli rakennuttanut kaksikerroksisen hirsirakennuksen kesäasunnoksi 14-lapsiselle perheelleen. Rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Vilho Lekman, joka suunnitteli myös Korpikodin laajennuksen, kolmannen kerroksen vuonna 1915. Laajennus oli tarpeen, koska lepokoti pystyi toimimaan vain valtionavustuksen turvin. Keisarillinen Suomen senaatti lahjoittaisi vuotuisen 3000 markan apurahan, mikäli hoidetaan vähintään 24 hoidokasta neljän viikon ajan kahdessa eri ryhmässä. Korpikoti toimi lepokotina vielä 1970-luvulla, jolloin varsinainen nykyisen kaltainen kurssitoiminta alkoi.